Yhä useammat eurooppalaiset tietävät, miten EU:n elintarviketurvallisuus toimii, kertoo uusin kansalaiskysely.

Nämä havainnot ja runsaasti muita tuloksia siitä, mikä ohjaa elintarvikevalintoja Euroopassa, ovat saatavilla uudessa 2025 Eurobarometri-tutkimus elintarviketurvallisuudesta EU:ssa" -julkaisussa. EFSA tekee kyselyn joka kolmas vuosi, ja tänä vuonna se kattaa samanaikaisesti sekä EU:n 27 jäsenvaltiota että 7 EU:n ehdokasmaata.

• Katso tiivistelmä keskeisistä tuloksista alta!

"Erittäin rohkaisevaa"

EFSA:n toimitusjohtaja Nikolaus Kriz sanoi: "Uudet luvut kansalaisten tietoisuudesta EU:n elintarviketurvallisuudesta ovat erittäin rohkaisevia EFSA:lle ja monille yhteistyökumppaneillemme eri puolilla Eurooppaa."

"Jatkamme yhteistyötä Euroopan komission ja kansallisten kumppaneidemme kanssa, jotta voimme tiedottaa kansalaisille siitä, miten elintarviketurvallisuusjärjestelmä hyödyttää heitä."

Vuonna 2019 EU otti käyttöön uusia avoimuutta, tietojen saatavuutta ja riskiviestintää koskevia sääntöjä, joiden joukossa oli kehotus parantaa kuluttajien ymmärrystä siitä, miten elintarviketurvallisuuspäätöksiin päädytään, mukaan lukien tieteellisten arviointien merkityksellisyys."

Elintarvikevalintoihin vaikuttavia tekijöitä

Jopa seitsemän kymmenestä eurooppalaisesta sanoo olevansa henkilökohtaisesti kiinnostunut elintarviketurvallisuudesta, ja elintarviketurvallisuus on kolmannella sijalla (46 %) kustannusten (60 %) ja maun (51 %) jälkeen niiden tekijöiden joukossa, jotka vaikuttavat heidän elintarvikevalintoihinsa.

Kustannusten merkitys on kasvanut vielä 6 prosenttiyksikköä vuodesta 2022, ja se oli tärkein tekijä 20 EU:n jäsenvaltiossa, mikä on osoitus siitä, että monien eurooppalaisten on edelleen vaikea tulla toimeen.

Elintarvikkeiden turvallisuutta pidetään itsestäänselvyytenä?

Yleisin syy olla seuraamatta elintarviketurvallisuustietoja on se, että neljä kymmenestä (41 %) eurooppalaisesta pitää myytävien elintarvikkeiden turvallisuutta itsestäänselvyytenä, ja seuraavaksi yleisin syy on se, että ei tiedetä tarpeeksi elintarvikeriskien välttämiseksi tai lieventämiseksi (30 %).

Barbara Gallani, EFSA:n viestinnän ja kumppanuuksien päällikkö, sanoi: "On myönteistä, että niin moni EU:n kansalainen luottaa elintarvikkeidensa turvallisuuteen."

"Samalla meidän ja kumppaneidemme on korostettava jatkuvasti, että elintarviketurvallisuus on yhteinen vastuu. Kuluttajilla on tärkeä rooli esimerkiksi elintarvikehygienian, ruoanvalmistuksen sekä terveellisen ja monipuolisen ruokavalion noudattamisen suhteen."

Top-ruokaturvallisuusaiheet

Vähemmän kuin koskaan useampi eurooppalainen on kuullut 15 erityisestä elintarviketurvallisuuteen liittyvästä aiheesta, joista heiltä kysyttiin. Tutuimpia ovat edelleen elintarvikelisäaineet (71 %) ja torjunta-aineet (67 %) aiempien tutkimustulosten mukaisesti, mutta huomattavaa lisäystä on tapahtunut tietoisuudessa eläintaudeista (65 %, + 5 prosenttiyksikköä), elintarvikkeiden sisältämistä mikromuoveista (63 %, + 8 prosenttiyksikköä) ja ruokamyrkytyksistä (62 %, + 5 prosenttiyksikköä).

Kuluttajat ovat edelleen eniten huolissaan torjunta-aineista (39 %), antibiooteista/hormoneista/steroideista lihassa (36 %) ja elintarvikelisäaineista (35 %), vaikka niiden osuudet ovatkin hieman laskeneet vuodesta 2022.

Huolestuneisuus elintarvikkeiden mikromuoveista lisääntyi voimakkaimmin 33 prosentilla vastaajista, mikä merkitsee 4 prosenttiyksikön lisäystä edellisestä tutkimuksesta.

Yllä raportoidut Eurobarometri-tutkimustulokset koskevat EU:n 27 jäsenvaltion keskiarvoa. Monissa näistä luokista on merkittäviä eroja eri maiden ja sosiodemografisten luokkien välillä (esim. ikäryhmät, koulutustaso, kotitalouksien tulot).

Lisätietoa Katsokaa koko raporttia, 27 EU:n jäsenvaltion ja 7 EU:n ehdokasvaltion kansallisia tietosivuja ja infografiikkaa!

Yhteenveto elintarvikkeiden turvallisuutta koskevan vuoden 2025 Eurobarometrin keskeisistä tuloksista:

• Tietoisuus elintarviketurvallisuusjärjestelmästä - Kahdeksan kymmenestä EU:n kansalaisesta (79 %, kasvua 6 prosenttiyksikköä) on samaa mieltä siitä, että on olemassa säännöksiä, joilla varmistetaan, että heidän syömänsä ruoka on turvallista. 76 % on samaa mieltä siitä, että EU luottaa tutkijoiden asiantuntija-apuun (kasvua 6 prosenttiyksikköä). 68 % on samaa mieltä siitä, että EU:lla on erillinen tieteellistä neuvontaa antava elin (kasvua 7 prosenttiyksikköä). 71 % on samaa mieltä siitä, että EU:n ja kansalliset viranomaiset tekevät yhteistyötä (kasvua 6 prosenttiyksikköä).
• Terveellinen ruokavalio vs. elintarviketurvallisuus - noin neljä kymmenestä (41 %, laskua 5 prosenttiyksikköä vuodesta 2022) sanoo kiinnittävänsä suunnilleen yhtä paljon huomiota sekä terveelliseen ruokavalioon että elintarvikeriskeihin. Noin kolmannes (34 %, nousua 3 prosenttiyksikköä) keskittyy enemmän terveelliseen ruokavalioon, kun taas noin kaksi kymmenestä (23 %, nousua 2 prosenttiyksikköä) on enemmän huolissaan elintarvikeriskeistä.
• Ihmisten terveys ja eläinten/kasvien terveys - samoin kuin vuonna 2022, useimmat EU-kansalaiset ovat sitä mieltä, että eläinkysymyksillä (53 %) ja ympäristökysymyksillä (51 %) on vahva vaikutus ihmisten terveyteen, mutta ympäristö- ja kasvikysymysten osalta on tapahtunut siirtymä vahvasta vaikutuksesta kohtalaiseen vaikutukseen.
• Luotetut lähteet - yhdeksän kymmenestä EU-kansalaisesta luottaa yleislääkäreihin ja erikoislääkäreihin (90 %) tietolähteinä elintarvikeriskeistä. Myös yliopistossa tai julkisesti rahoitetussa tutkimusorganisaatiossa työskentelevät tiedemiehet (84 %), kuluttajajärjestöt (82 %) sekä maanviljelijät ja alkutuottajat (82 %) ovat korkealla tasolla. Luottamus kansallisiin viranomaisiin (70 %) ja EU:n toimielimiin (69 %) on hieman lisääntynyt vuodesta 2022 (4 ja 3 prosenttiyksikköä ylöspäin).
• Tiedotuskanavat - yli puolet (55 %) ilmoittaa television yhdeksi tärkeimmistä tietolähteistään elintarvikeriskeistä, mikä on edelleen korkein luku kaikista kanavista, mutta 6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2022. Toiseksi ja kolmanneksi tulevat vaihto perheen, ystävien, naapureiden tai työtovereiden kanssa (42 %) ja internetin hakukoneet (38 %). Sosiaalisia verkostoja ja blogeja käyttää 25 prosenttia, mikä on 4 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisessä tutkimuksessa.